Skitsoaffektiivinen häiriö
Skitsoaffektiivinen häiriö on jossain määrin samankaltainen sairaus kuin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä mahdolliset psykoottiset oireet liittyvät aina mielialajaksoihin, mutta skitsoaffektiivisessa häiriössä psykoottista oirehdintaa esiintyy myös silloin, kun mitään erityistä mielialajaksoa ei ole meneillään. Skitsoaffektiivinen häiriö on ikään kuin yhdistelmä mielialahäiriötä ja skitsofreniaa.
Skitsoaffektiivinen häiriö voi olla myös yksisuuntainen, jolloin mielialaoireet ovat pelkästään vauhti- tai masennuspainotteisia.
Skitsoaffektiivinen häiriö on kaksisuuntaista mielialahäiriötä harvinaisempi, ja myös harvinaisempi kuin skitsofrenia, jota kuten kaksisuuntaistakin sairastaa noin prosentti suomalaisista.
Harhaluulot
Skitsoaffektiivisessa häiriössä voi esiintyä harhaluuloja ja -kuvitelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi vainoharhat ja suuruuskuvitelmat.
Vainoharhat voivat olla esimerkiksi luuloja siitä, että muut ihmiset ovat pahantahtoisia ja suunnittelevat juonia vainoharhoja kokevan pään menoksi. Joskus voi koko muu maailma olla salaliitossa vainoharhaista vastaan, mikä on kokemuksena hyvin ahdistava ja tukala.
Suuruuskuvitelmat puolestaan voivat olla luonteeltaan euforiaakin aiheuttavia. Suuruuskuvitelmissa ihmisen käsitys omasta merkityksellisyydestään ja erinomaisuudestaan korostuu. Voivatpa kuvitelmat mennä jopa jumalaisten tarkoitusten ja merkitysten tasolle siten, että niiden kokija tuntee olevansa ihmiskunnan pelastuksen avain. Se voi olla mahtavaa - tai sitten velvoittavuudessaan ahdistavaakin.
Aistiharhat
Aistiharhat ovat varsin tavallisia skitsoaffektiivisessa häiriössä. Harha-aistimukset voivat liittyä mihin tahansa ihmisen viidestä aistista tai jopa kaikkiin niistä.
Kuuloharhat ovat yleisiä harha-aistimuksia. Skitsoaffektiivista häiriötä sairastava saattaa kuulla esimerkiksi syyttäviä tai pilkkaavia ääniä. Suussa saattaa tuntua outoja makuja ja nenässä esimerkiksi selvä palaneen käry, vaikka kukaan muu ei sellaista huomaa. Iholla voi tuntua vaikkapa ötököiden kipitystä tai oma keho voi tuntua vieraan muotoiselta. Joskus näköaistikin tekee tepposia. Aistiharhojen kirjo on loputon, koska ihmisaivot ovat hyvin kekseliäät.
Joskus aistiharhoja kokeva tietää tuntemustensa olevan harhoja, joskus epäilee niiden saattavan olla harhoja ja toisinaan on vakuuttunut niiden todellisuudesta.