Hoitomuodot
Lääkitystä pidetään nykyisin ensisijaisena hoitomuotona kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja skitsoaffektiivisessa häiriössä.
Useimmilla potilailla lääkitys koostuu yhdistelmästä eri tyyppisiä psyykenlääkkeitä. Tavallisimmin käytössä on mielialaa tasaava lääkitys yhdistettynä psykoosilääkitykseen eli neuroleptiin. Osa potilaista hyötyy lisäksi myös masennuslääkkeiden käytöstä, mutta monella kaksisuuntaisella masennuslääkkeet laukaisevat manian tai hypomanian, jolloin niiden käyttö on pois suljettu vaihtoehto.
Näiden säännöllisessä päivittäiskäytössä olevien lääkkeiden lisäksi saatetaan käyttää ns. tarvittavia lääkkeitä, joita otetaan nimityksensä mukaisesti tarvittaessa. Tarvittavia lääkkeitä ovat esimerkiksi rauhoittavat ja unilääkkeet, joilla hillitään sairauteen toisinaan liittyvää ahdistuneisuutta ja hoidetaan unettomuutta. Yleensä näitä lääkkeitä on tavoitteena käyttää vain satunnaisesti ja lyhytaikaisesti kerrallaan, jottei toleranssi kasvaisi ja syntyisi riippuvuutta. Kaikille potilaille tarvittavat lääkkeet eivät ole välttämättömiä, mutta osalla ne parantavat merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä.
Psyykenlääkkeitä on runsaasti. Sama yhdistelmä toimii toisella, mutta on toiselle sopimaton. Oikea lääkitys löytyy kokeilemalla eri vaihtoehtoja. Jos onni on myötä, sopiva yhdistelmä voi löytyä saman tien. Usein kuitenkin joudutaan säätämään ja vaihtamaan lääkkeitä montakin kertaa. Huonolla tuurilla oikein mikään ei tahdo sopia.
Lääkkeillä on usein toivotun vaikutuksen ohella sivuvaikutuksia. Esimerkiksi monen neuroleptin tavallisina sivuvaikutuksina on lihomista ja väsyneisyyttä. Aina ei hoitotaho muista riittävästi kertoa asiasta, joten potilaan kannattaa olla tarkkana ja kysyä - sivuvaikutusten mahdollisuudesta on hyvä olla tietoinen. Kaikille niitä ei tule ja joitakin sivuvaikutuksia voi sietää, jos lääke muuten tepsii hyvin sairauden oireisiin. Joskus kuitenkin sivuvaikutusten johdosta lääkitystä täytyy muuttaa.
Keskusteluhoidosta on hyötyä erityisesti sairauden hoidon alkuvaiheessa, kun potilas ei vielä ole sinut oireidensa kanssa ja sairauden hallinta on hakusessa. Keskustelemalla voi oppia ymmärtämään, mikä kuuluu sairauteen ja millä tavoin oireita voi hillitä tai ainakin elää jotakuinkin sovussa niiden kanssa.
Hoitotahon tarjoaman terapian ohessa on hyödyllistä hakeutua myös vertaisten seuraan. Vertaistuki ei ole virallinen hoitomuoto, mutta vertaisten kanssa keskustelemalla on mahdollista saada saman kokeneiden näkemyksiä asioihin ja kukaties pidempään sairastaneilta hyviä neuvoja. Vertaisuuden kokemus auttaa huomaamaan, ettei ole asian kanssa yksin.
Säännöllisten elämäntapojen merkitys kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallinnassa ja hoidon osana on huomattavan suuri. Oireet pysyvät todennäköisemmin lievempinä, mikäli uni on säännöllistä ja riittävää, päivärytmi ja rutiinit selkeät, elämä mahdollisimman tasaista ja rauhallista ja päihteidenkäyttö pysyy minimissä.
Esimerkiksi vuorotyö ei useinkaan sovi kaksisuuntaisille, koska se sekoittaa vuorokausi- ja unirytmiä. Yllätyksellinen elämä voi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta yllätykset ja niiden kautta ylimääräiset virikkeet voivat provosoida sairausjaksoja. Monesti ajatellaan, että vain ikävät yllätykset heiluttavat tasapainoa - valitettavasti myös positiivinen stressi herkästi tekee saman. Elämän mahdollisimman suuri ennakoitavuus on hyväksi mielen sairauden kanssa elävälle. Vaikuttaako tylsältä? Mielialan heittelyn rauhoittuminen voi olla hyvinkin näennäisen tylsyyden arvoista.