Voiko minulla olla kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsoaffektiivinen häiriö?

Oletko huolestunut mielenterveydestäsi? Huolehtiiko joku lähipiirissäsi voinnistasi?

Erityisesti II-tyypin kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta joskus myös I-tyyppi tai skitsoaffektiivinen häiriö saattavat olla hankalia diagnosoida oikein. Usein potilaalla diagnosoidaankin unipolaarinen masennus, ja mahdolliset hypomania- tai maniajaksot jäävät huomiotta.

Esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostinen viive on keskimäärin kahdeksan vuotta. Tämä johtuu osaltaan siitä, että sairautta ei voi todeta ennen ensimmäistä hypomania- tai maniajaksoa, ja sairaus alkaa usein masennusjaksolla.

Viive voi osaltaan selittyä myös sillä, että sairautta ei terveydenhuollossa aina tunnisteta – erityisesti hypomania saattaa sekoittua hyväntuulisuuteen ja toimeliaaseen jaksoon elämässä, vaikka se olisi todellisuudessa osa laajempaa sairaudenkuvaa, joka vaatii eri hoitoa kuin unipolaarinen masennus.

Jos epäilet sairastavasi kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai skitsoaffektiivista häiriötä, johon liittyy mania- tai hypomaniajaksoja, pyydä lääkäriä tekemään MDQ-kysely. Sen tarkoitus on kartoittaa mahdollisia hypomania- tai maniaoireita sekä niiden vakavuutta. Tutustumalla itse kyselyyn voit niin ikään pohtia, esiintyykö sinulla sairauden oireita.

MDQ ei ole diagnostinen testi. Diagnoosin asettaa aina psykiatri tutkimusten perusteella. On kuitenkin tärkeä tarvittaessa vaatia, että kysely tehdään, sillä kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsoaffektiivisen häiriön hoito eroaa unipolaarisen masennuksen hoidosta. Se saattaa pahentaa mahdollisia hypomania- tai maniajaksoja.

Lisää tietoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä löydät Terveyskirjaston sivuilta. Skitsoaffektiivisesta häiriöstä löytyy puolestaan tietoa täältä.